Quantcast
Channel: Ajatuspaja e2
Viewing all articles
Browse latest Browse all 53

Neljä kumottua väitettä tieteentekijöistä

0
0

Yliopistoilla tehdään lyhyempää työpäivää kuin muualla. Yliopistojen työntekijät ovat yhä tyytymättömämpiä työpaikkoihinsa ja ilmapiiri on heikentynyt. Yliopistolaiset harkitsevat joukkopakoa.

Väitteet kuvaavat tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa esitettyjä käsityksiä yliopistoista ja tieteentekijöistä. Pitävätkö ne paikkansa? Kesäkuussa julkaistu Tieteentekijöiden liiton kyselytutkimus antaa niihin vastauksia.

 

Väite 1: Yliopistoilla nautitaan pitkistä kesälomista ja lyhyistä työpäivistä 

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu runsaasti yliopistotyön sisällöstä. Erityisesti puheet laiskottelevista tutkijoista ja professoreiden pitkistä kesälomista ovat kärjistäneet keskusteluilmapiiriä.

Tuoreet kyselytulokset osoittavat, että tutkijat kokevat enemmän stressiä kuin aikaisemmin. Stressitaso on kasvanut koko 2000-luvun.

Työn rasitusta lisäävät ilta- ja viikonlopputyöt, epävarmuus työn jatkumisesta, uralla etenemisen ongelmat ja ylipäätään kohtuuton työmäärä suhteessa vapaa-aikaan. Päälle painaa deadline (hakemukset, artikkelit jne.) – aamuisin, iltaisin, viikonloppuisin, juhlapyhinä ja keskellä kesää.

Työehtosopimusten mukaisesti yliopistolaisten virallinen työaika on 36,25 tuntia viikossa (tai 1600 h vuodessa). Tämä voi kuulostaa tavallisen kansalaisen korvaan laiskottelulta. Työaika on kuitenkin fiktiivinen – yliopistolla ei tehdä tutkimusta kellokortilla.

Opettajista 40 prosenttia työskentelee vähintään 48 tuntia viikossa. Ylityökorvauksia ei tunneta – palkka on sama sille, joka työskentelee 36,25 tuntia ja sille, joka työskentelee 75 tuntia viikossa. Yliopistolaiset arvioivat työskentelevänsä keskimäärin 43 tuntia viikossa.

Ylitöitä tehdään siis keskimäärin 300 tuntia vuodessa – korvauksetta.

Väite on epätosi

 

Väite 2: Yliopistolta halutaan pois aikaisempaa enemmän

Yliopistojen resurssien leikkauksista on keskusteltu vilkkaasti, ja vaikutelmaksi on jäänyt, että heikentyneet olosuhteet ovat ajaneet tieteentekijät lähtökuoppiin ja yhä useampi olisi jättämässä akateemisen maailman.

Lähtöhaluja on runsaasti, mutta ehkä hieman yllättäen alan vaihtoa harkitsevien osuus on viime vuosina jopa hieman laskenut: vuonna 2010 koko yliopistosektorilta pois siirtymistä oli harkinnut 62 prosenttia vastaajista, vuonna 2016 osuus oli laskenut 56 prosenttiin.

Yliopistolta lähtemistä harkitaan edelleen laajamittaisesti, mutta ei aikaisempaa enemmän.

Alan vaihtoa harkitsevia löytyy eniten 30–39-vuotiaista. Näin on ollut jo vuosikaudet.

Tulokset eivät kuitenkaan kerro siitä, kuinka moni on oikeasti lähtenyt yliopistolta tai vaihtanut esimerkiksi ulkomaiseen yliopistoon.

Väite on epätosi

 

Väite 3. Tyytymättömyys yliopistoon työpaikkana on kasvanut

Osa kriittistä puheenpartta ovat näkemykset yliopistojen työolosuhteiden heikentymisestä. Myös tieteentekijöiden liiton kysely osoittaa, että työn kuormittavuus on lisääntynyt.

Tätä taustaa vasten onkin yllättävää, että tieteentekijät ovat nyt tyytyväisempiä työpaikkaansa kuin kertaakaan 2010-luvulla – kaksi kolmesta on melko tai erittäin tyytyväisiä.

Vuonna 2010 tyytyväisiä oli 41 prosenttia, vuonna 2013 59 ja vuonna 2016 67 prosenttia.

Vastaajien taustoilla ei ole vaikutusta tyytyväisyyteen. Ainoan poikkeuksen muodostavat ulkomaalaistaustaiset, joiden tyytymättömyys oli suurempaa kuin suomalaistaustaisten.

Väite on epätosi

 

Väite 4: Yliopiston työilmapiiri on heikentynyt dramaattisesti viime vuosina

Myöskään yliopistojen työilmapiirissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana. Harva kokee työilmapiirin parantuneen, mutta suuria heikennyksiäkään ei ole.

Dramaattisin heikennys työilmapiirissä tapahtui viime vuosien sijaan vuosikymmenen vaihteessa, jolloin vastaajat arvioivat tuoreeltaan yliopistouudistuksen vaikutuksia. Tuolloin vain 2 prosenttia vastaajista koki työilmapiirin parantuneen – eri mieltä oli peräti 73 prosenttia vastaajista.

Väite on epätosi.

 

Yliopistot – erilaisia ja erikoisia työyhteisöjä

Tieteentekijöiden kyselytutkimus osoittaa mielenkiintoisella tavalla yliopistotyön erityisyyden.

Kilpailu tutkimusrahoituksesta on koventunut ja toisin kuin muualla kellon ympäri huhkiminen ei näy palkassa. Työn kuormittavuus on lisääntynyt henkilöstövähennysten myötä ja yhä useampi yliopistolainen on stressaantunut.

Yliopistolaiset eivät sijoitu palkkatilastovertailuissa erityisen hyvin, mutta palkankorotusten sijaan he haaveilevat ennen muuta turvatusta tulevaisuuden näkymästä.

Monella mittarilla arvioituna yliopistot ovat melko raakoja ja raadollisia työpaikkoja, mutta tästä huolimatta tyytyväisyys on lisääntynyt ja itse työ koetaan antoisaksi.

Kuinka monta tällaista työyhteisöä löytyy yliopiston ulkopuolelta?

 

Ville Pitkänen

Jussi Westinen

tutkija, VTT

tutkija, VTT

puh. 040-777 0869

puh. 040-833 5799

ville.pitkanen@e2.fi

jussi.westinen@e2.fi


Viewing all articles
Browse latest Browse all 53

Latest Images

Trending Articles